Oon nuori äippä keski-suomesta, minulla on 2 ragdoll kissaa ja unelmissa on ollut 2vuotta hankkia oma peke. Tänne jään siis taustailemaan siihen asti, kunnes sen oman koiruuden löydän
Heips! Mulla on 2.5 vuotias Tiibetinspanieli ja pari vuotta olin haaveillut kanssa pekestä. Nyt reilu kuukausi sitten sainkin oman peken. Halusin ehdottomasti valkoisen ja mieluisen löytämiseen menikin aikaa. Omani on venäjällä syntynyt ja on nyt venäjän rekisterissä. Pitää kysellä kennelliitolta miten onnistuis vaihtaan suomen rekisteriin. Mielenkiinnolla oottelen millainen koira tuosta kasvaa. Eläissäni olen nähnyt vain yhden peken, vissiin vähän harvinaisempi rotu täällä pohjoisessa.
Niinpä! On kyllä harvinaisempi rotu, eihän kasvattajiakaan ole käsittääkseni kovinkaan montaa. Toisin kuin esim. tiibetinspanieleita tuntuu nykyään riittävän niin kuin kasvattajiakin.
Mäkin haluaisin erikoisen värisen tai sanotaanko harvinaisemman värisen, mustan tai juuri vaalean/valkoisen <3 Olen kyllä kääntänyt joka paikan ympäri, mutta ei niitä pekejä niin vaan löydy, ja kun itsellä on vähän rajoitteitakin, etten ehkä pysty näyttelyissä käyttämään jne... ainakaan tällä hetkellä....
Empä mäkään nuita kasvattajia tai ts. kasvattajien kotisivuja ole kovin montaa löytänyt ja mitkä oon löytänyt niin kellään ei ole koskaan ollut vapaista pennuista ilmoituksia. Liekkö kysyttyjä pentuja vai onko niinpäin ettei noilla kovin paljon teetetä pentuja? Kiven alla oli kyllä erikoisemman värisen löytäminen. Sit kerralla löysin heti kolme pekee eri kasvattajilta joista kaks valkoista ja yks beige. Vasta surffailin netissä niin viel oli tuo valk. myytämänä ja omani peken sisko joka on sellainen perusvärinen. Pakkohan se oma oli hakee pois vaik tarkoitus oli itelle alunperin ottaa ed. kesällä lomaa vasten. Syksy ei kyllä itelle ollut paras aika pentua ottaa, mut hyvin ollaan selvitty. Sisäsiisteys opetus menee hitaasti mutta varmasti eteenpäin.
Pekejä syntyy Suomessa vuosittain verrattain vähän, noin 50-80 (rekisteröityjä Suomen Kennelliittoon) / vuodessa.
Kannattaa kysellä suoraan kasvattajilta heidän pentusuunnitelmistaan, monesti pentuja ei synny yhteen pentueeseen kovin montaa ja ovat jo varattuja ja yksi jos ei useampi jää usein kasvattajalle itselleen, kotisivuille asti ei aina ehdi varattavissa olevia pentuja ja sivuja saa seurata aktiivisesti muutenkin, jos ei ole ollut yhteyksissä muutoin.
Olen koonnut kaikki mahdolliset (toivottavasti ainakin melkein!) suomalaiset peke-sivut kotisivuilleni, http://www.bluecreeks.net/arkisto.html - loppupuolella tuota sivua löytyy lista ja useimmat kasvattajat, jotka kasvattavat tällä hetkellä / ovat aloittelemassa kasvatusta.
Suomen Pekingesikerhon sivuilla on pentuvälitys, jossa on joskus saatavilla olevia pentuja, pentuvälittäjiltä voi kysellä myös. www.pekingesikerho.com Siellä on myös hyvää tietoa pentua harkitsevalle ja ostavalle, lue ensin ne!
__________________
Kati Kuula & Blue Creek's Pekingese & Co www.bluecreeks.net
HEI UUSI FANI!!!! JUU, KYL SUN KANDEE PEKE OTTAA. MÄ OON SE NPOLEON YKS VUOTTA JA IHANAINEN... MÄ KUN SANON NIIN KAIKKI TOTTELEE, VARSINKIN MUTSI. MULLON OMA PETI JA SIT TYYNY JA SIT AINASKIN TUHAT LELUA, VAIK VEIKKA SANOO ET OSA ON SEN. EIKÄ OO!!!!!! MÄ OON BLACK JA TAN, EN TIIÄ MITÄ TARKOTTAA, KUN OON VAAN NAPSU. OSAAN VASTA TIKUKIRJAMET. OTA PEKE NIIN SAAT RAKKAAN!
Täällä itse orja eli Reiskan ja Napsun mutsi! Itselläni oli ennen pekejä ollut ainoastaan suuria koiria eli bernhardeja ja belggareita ja vähän empien otin sitten pekingeesin. Tulos; nämä ovat vieneet sydämeni täysin! En voisi enää ajatellakaan muuta rotua. Nämä ovat samalla kertaa rakastavia, uskollisia, iloisia, itsepäisiä, luonnekkaita, vekkuleita, kujeilevia, kekseliäitä, filosofeja jne...... Huomaat kyllä, kun elät peken kera muutaman kuukauden! Suosittelen lämpimästi! Ja itse mm. pelkäsin alussa turkin hoitoa, mutta sain kasvattaja-Minnalta ja Jaanalta erinomaiset neuvot ja ei se olekaan vaikeaa.
Ilmoittelehan millaiseen törmäät! Terveisin Reiskan ja Napen mutsi
Juu, nyt on etsintä jäänyt vähän vähemmälle, kun taloudellinen tilanne tämän laman takia on mikä on... Mutta kyllä mä vielä sen peken hankin! Sen olen jo aikoja sitten päättänyt :)
Eiköhän se sopiva peke siulle jossahin vaiheessa löydy. Peken hankkiminen on elämyksellisen kokemus elämässä, koska saat itsellesi niin hyvän toverin ettei toista ole. Tsemppiä etsintään ja toivottavasti taloudellinenkin tilanne tulisi parantumaan! :)