Majaamme on vast'ikään muuttanut Lyyli -the pekingeesi, tomera, iloinen ja kiltti aikuinen nainen. Lyylin lisäksi laumassa elelee dalmatiankoira ja seropi, ja valtakunnassa kaikki hyvin.
Kiva kuva hauveleista. Onko Lyyli hyvin kotiutunut joukkoonne? Minä olenkin saanut tutustua Lyyliin entisessä paikassa ja todella sympaattinen peke tyttö. Hyvää kevään odotusta
Kiitos Riina kysymästä, Lyyli on kotiutunut suorastaan uskomattoman hyvin. Toisinaan kaipailee kokoistaan seuraa ja haikailee naapurin tipsu-pojan perään, mutta muuten tulee hyvin juttuun isojen kanssa (ja minun).
Ja toki muutkin koirat!!!!Itse en osaa kuvia tähän liitellä, mutta minun pekeni voi nähdä kuvina Crickethiolls kennelin eli Ikäheimon Minnan ja Jaanan sivuilla, jos haluat! Reiska eli virallisesti Crickethills Ljublju Mishka on parivuotias rauhallisuuden perikuva pekeksi, kun taas pikkuveli Crickethills Napoleon eli Napsu on kohta vuoden ja todellinen tornado, joka omasta mielestään tappaa kaiken liikkuvan ja omistaa KOKO maailman!!!!!Aivan ihania vesseleitä, joita ilman olisi elo paljon ankeampaa!!!!
Käytkö Lyylin kera näyttelyissä?Miten pitkiä lenkkejä teette vai teettekö ja tuleeko koskaan kinaa muiden koirien kanssa? Meillä lenkitetään pieniä kurveja päivittäin, paitsi tietty ei nyt Reiska, kun potee välilevyään.Napsu tahtoo olla vanhalle saksanseisojallemme oikea tyranni, jotta joutuupi välillä oikein häkkijäähylle laittamaan.
Nuolaisut meidän karviksilta omillesi ja hyvää kevään odotusta!!!!!!
koponen: Lyyli on paperiton, joten sen kanssa ei käydä näyttelyissä. Eikä taitaisi Lyylillä riittää turkkiakaan näyttelykehien palkintoja rohmuamaan. Johonkin mätsäriin kyllä olisi tarkoitus mennä. Me tehdään peke-mittakaavan mukaan valtavan pitkiä lenkkejä, eli noin 5-10km on se päivän pää lenkki (+pissikierrokset). Lyyli kulkee aika hyvin mukana, osan matkaa kyllä kannan sitä. Kinauksia koirien kesken on ollut aika vähän, pari kertaa Lyyli on rähähtänyt tuolle dalmis-nartulleni ja päätynyt häkkijäähylle, sillä meillä on nollatoleranssi tappeluiden suhteen. Eilen annoin koirille voirasian nuoltavaksi, ja Lyyli ja tuo sekaiseni murisivat toinen toisilleen sen vierellä, joten kumpikaan ei uskaltanut koskea siihen. Aika kova mimmi Lyyli siis on, komentaa itseään seitsämän kertaa isompaa, erittäin dominoivaa koiraa
Tepä teettekin tosi pitkiä lenkkejä!!!!Katsos, minä hölmö kun oletin, että osittain olisin lenkeillä syyllinen tähän 2-vuotiaan Reiskan välilevyyn, mut ei se taida pitää paikkaansa!? Tehtiin päivittäin sellaisia parin kilsan matkoja, kun se alkoi väsyä ja valittaa selkää, mut lopullinen niitti tulu sitten riehuessa. Kyllähän siis lenkkeilyn luulisi kohentavan kuntoa, parantavan luustoa jne.....Nyt on vähennetty myös pienimmän kaa eli tehdään noin kilsan lenkkejä päivittäin.
Ei se näyttely toki ole pääasia, vaan se, että koira nauttii elämisestä ja olemisesta ja on iloinen vesseli!!!!!!Minusta on hauska tavata siellä muita pekeläisiä ja nähdä, miten omat suhtautuvat vieraisiin.Yleensä mitä isompi koira, sen kivempi, ainakin Reiskasta.Napsu on vähän, että MINÄ OLEN kuitenkin maailman napa, joten ihan sama!!!!!!!!
Äsken käytiin metsässä samoilemassa ja nyt molemmat röhjöttävät selällään tassut pystyssä kissan vieressä ja kuorsaus on VALTAVAA!!!!!!!Taidan mennä itsekin päikkäreille, kun alkaapi tarttua!Kirjoittelemisiin!
^joo, ei taida liialla liikunnalla mennä koira rikki ;) Hyvä lihaskunto auttaa myös moneen luustovikaan ;) Edesmennyt bokserini kulki lihaskuntontonsa ansiosta vuosia spondyloosinsa kanssa, luusyöpään se ei sitten enää ikävä kyllä auttanut
Itse olen kyllä ensikertalainen noin pienen koiran kanssaeläjänä, joten minun normaali lenkit eivät varmasti ole sitä mitä pikkukoira välttämättä vaatisi Mutta kun tuo kerta tuntuu jaksavan, niin saa kulkea mukana. Aina kun se lenkillä osoittaa merkkiä siitä, ettei pikkujalat enää jaksa, laitan sen laukkuun
Kesäksi olisi tarkoitus Lyyliä varten hommata fillariin sellainen kori, josta se voi katsella kun isot kaverit juoksee. Olisiko kellään tähän muuten kokemusperäistä suositusta: olisiko etutankoon vai takaritsalle kiinnitettävä kori parempi? (edessä olevaa pystyisin paremmin tarkkailemaan, mutta käyköhän siinä viima liikaa?) Ja millä tavoin varmistaisin Lyylin kyydissä pysymisen? (se kyllä pysyy yleensä kovin tyynesti kaikissa kasseissa yms., mutta kovassa vauhdissa fillarin kyydistä putoaminen on sen verran rajua, että jollakin se pitänee kiinnittää sinne)
Nimenomaan hyvä lihaskunto on yksi tärkeä vaivoja ennaltaehkäisevä tekijä, ei muuta kuin kuntoa kohottamaan uudelleen pikku hiljaa Reiskan tämänhetkisen kunnon mukaan (huomioiden ell:n ohjeet tietty).
Meillä on ollut pyörässä kori aina edessä, helpompi tosiaan kontrolloida sitä kyydissä pysymistä. Edessä oleva kori on ollut sen verran korkea, että sinne saa pään piiloon, jos viima käy liiaksi (itse säätelevät fiiliksen mukaan). Valjaat olisi varmaan hyvä, niillä koiran saa kiinnitettyä koriin ja turvallisemmat, jos tulee jotain äkillistä, ei vetäise kaulasta. Pommi-poikamme keikkuu kyydissä ilman mitään turvatoimenpiteitä, mutta on sen luonteinen, ettei ikimaailmassa lähtisi hyppäämään korista pois. Peken laittaisin kiinni, ovat sen verran uteliaita ja uhkarohkeita.
__________________
Kati Kuula & Blue Creek's Pekingese & Co www.bluecreeks.net
Eräällä mun tuttavalla peke ajelee isännän kans skootterilla. Siinä se laatikko on siellä takana (skootterissa sitä ei siihen eteen tietty saisikaan) ja tuttuni on itse rakentanut sen laatikon ja laittanut siihen alareunaan kiinni sellaisen auton turvavyön lukon ja ne käyttävät ajaessa niitä autoonkin sopivia koiran turvavyövaljaita, tosi näppärät kiinnittää ja irrottaa.
Itse en oo peken kanssa pyöräillyt, että omakohtaisia kokemuksia ei ole. Eräs tuttuni jolla on sekä isoja että pieniä koiria ja pikkulapsi pyöräilee sellaisen peräkärryn kanssa, isot koirat juoksee, pikkukoirat ja lapsi istuvat kärryssä. No mut tuskin sä kuitenkaan haluat pelkästään Lyyliä varten hankkia kärryä jos et sellaista muuten tarvitse
Hieno ajatus todellakin tuo pyöräilyjuttu, en olisi ite ees hoksannut. Meillä ostettiin IHAN tavalliset lastenrattaat kirpparilta, mies poisti niistä sen ratasosan ja tuunasi pyörien ja niiden rautatukien päälle kaksikerroksisen häkin, joten Reiska matkaa kesällä alakerrassa ja Napoleon yläkerrassa ja me työnnetään, elleivät jaksa kulkea.Varsinkin näyttelyissä tuo juttu on verraton, kun voi työnnellä molempia koiria yhtaikaa ja ne näkee kamut ja maisemat. Rahaa meni 23 euroa, ei paha!
Pienillä kikoilla voi saada suuria aikaan!!!!Please, voisiko joku vastata tuohon turkinhoito-hoitoainekysymykseeni, kiitos!
Terkut kaikille foorumkävijöille ja eritoten rapsutukset karvakuonoille!!!!!
-- Edited by koponen on Tuesday 31st of March 2009 06:12:36 PM
Tepä teettekin tosi pitkiä lenkkejä!!!!Katsos, minä hölmö kun oletin, että osittain olisin lenkeillä syyllinen tähän 2-vuotiaan Reiskan välilevyyn, mut ei se taida pitää paikkaansa!? Tehtiin päivittäin sellaisia parin kilsan matkoja, kun se alkoi väsyä ja valittaa selkää, mut lopullinen niitti tulu sitten riehuessa. Kyllähän siis lenkkeilyn luulisi kohentavan kuntoa, parantavan luustoa jne.....Nyt on vähennetty myös pienimmän kaa eli tehdään noin kilsan lenkkejä päivittäin.
Mutta kun tuo kerta tuntuu jaksavan, niin saa kulkea mukana. Aina kun se lenkillä osoittaa merkkiä siitä, ettei pikkujalat enää jaksa, laitan sen laukkuun
